torstai 5. heinäkuuta 2012

Downtown Charleston ja ekat jäähyväiset

Aamulla herätys, ilman herätyskelloa, aamiaiseksi amerikkalaiseen tapaan bagels and cream cheese. Kymmenen aikoihin Kendra ja Jessica toivat lapsensa isovanhempien luokse vahdittavaksi, me tytöt sekä Janne ja Zach lähdimme tutustumaan Charlestonin kaupunkiin.

Kaupunki on Amerikan historiassa isossa roolissa, sieltä mm. ammuttiin sisällissodan ensimmäiset laukaukset. Paikka onkin historiaa täynnä ja talot sen mukaisia. Aivan mielettömän hienoja vanhoja, mutta erittäin hyvin pidettyjä, isoja puutaloja mahtavine kuisteineen. Kävelimme ensin joen vartta taloja ja maisemia ihaillen. Oli hauska nähdä sama paikka maalta käsin, eilen olimme veneessä saman alueen luona. Lämpötila oli tässä vaiheessa jo yli kolmessakymmenessä ja kosteusprosentti lähes 100, joten varjoisia ja ilmastoituja paikkoja oli mukava etsiä.

Linssilude ja hieno talo


Osakuntatalo

Serkkuja puistossa

Janne, vaaka ja sisällissodan aikainen tykki

Siskokset ja tykki, jolla ammuttiin ensimmäiset sisällissodan laukaukset


Eri kokoisia tykkejä sisällisodan ajalta



Kuuluiset sateenkaaritalot, joiden väri on suojeltu

Ihan kiva paikka talolle

USA:n ja South Carolinan liput


Yksi monista monista Charlestonin kirkoista

Onneksi rantakadulla on myös pari suihkulähdettä, joissa on luvallista vilvoitella. Nautinnollista!

Kannattaa olla varovainen, kun hengenpelastaja ei ole töissä suihkulähteellä
Janne, vaaka ja suihkulähde

Zack vilvoittelee

Jatkoimme matkaa kierrellen autolla ympäri Kendran collegen taloja, joista osa todella hienoja puutaloja. Niin olivat myös kaikki osakuntatalot, eipä taida olla pikkurahan puutetta. Jatkoimme kävellen ympäri vanhan kaupungin keskustaa, joka on täynnä kivoja kauppoja ja ravintoloita. Lounaalle menimme Lazy Lobster... eikun Noisy Oyster -ravintolaan, jossa söimme todella hyviä mereneläviä sekä joitakin paikallisia ruokia, mm. fried green tomatoes ja creamy grits.

Nam nam

Lounaan jälkeen jatkoimme kierrosta kävellen, vielä enemmän varjo- ja ilmastoituja paikkoja hakien lämpötilan ollessa jo lähellä neljääkymmentä ja kosteusprosentti edelleen todella korkea. Päätimme Charlestonin kierroksen pitkään kauppahalliin, jossa myytiin paikallisia tavaroita, turistikrääsää, jonkin verran ruokatuotteita ja vaatteita.


Toiset tykkäävät kaviaarista ja sampanjasta, toiset taas kaviaarista ja banaaneista =)


Saimme Jannen kanssa valita sweetgrassbasketin häälahjaksemme koko perheeltäni. Kyseiset käsin punotut korit (saat Laura nähdä tämän, jos haluat) ovat alunperin kotoisin Afrikasta ja taito niiden tekemiseen tuli Charlestonin alueelle orjien mukana. Alunperin erikokoisia ja erimallisia koreja käytettiin työvälineinä mm. riisijyvien erottelussa. Ostimme kauniin vadin pariskunnalta, joka kertoi tuotteiden historiasta, materiaalista ja tekotavasta. Todella mielenkiintoista ja on ihana tietää häälahjamme taustaa. Nainen, kotoisin Charlestonista, oli oppinut korien tekemisen isoäidiltään jo lapsena ja opettanut tekniikan myöhemmin miehelleen sekä kahdelle tyttärelleen. Meidän valitseman korin tekemiseen kuluu aikaa 2 - 3 päivää, isompien (kuvassa oikealla) jopa kuukausia ja hinta on tuhansia dollareita.



Häälahjaksi ostettu kori ei näy tässä kuvassa

Kello oli jo neljä, kun aloimme tehdä lähtöä Kendralle. Kävimme matkan varrella ruokakaupassa ja Kendralla aloimme tehdä päivälliseksi tacosalaattia. Tarjolla oli myös valkokeltaisia maissintähkiä, ehdottomasti parhaita, joita olen ikinä syönyt!

Ikionnellinen lime-a-ritan ostaja

Hyvin sanottu

Kendran ja Stuartin talo

Wisteria Lane eikun...

Tacosalaatin valmistelua

Ruoka pöydässä


Loppuilta kului kuvien parissa ja lasten kanssa peuhatessa. Viimein tuli hyvästien aika, sillä lähtisimme aamusta ajamaan takaisin Atlantan lentokentälle. Olo oli todella surkea, kun ajoimme takaisin Momin ja Dadin luokse, aamu ei tule olemaan yhtään helpompi. Toivottavasti seuraavaan tapaamiseen ei mene 18 vuotta vaan Rickeyt tulevat Suomeen paljon ennen sitä.

Perheen hurmuri Zane

I told you!

Kumpi määrää?

Ekat jäähyväiset

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti