American Airlinesin tarjoamaa lentolippusäätöä ja mm. USAn paras ranta vuosimallia 2012 San Diegossa

Aamu alkoi todella mainiosti, kun Janne sai American Airlinesilta spostin, jossa luki
---clip---
Dear Janne Orava

Thank you for your recent reservation on American Airlines. We were unable to issue your ticket(s) and would need to speak to you to verify the payment details. Please call American Airlines reservations quoting your booking reference  ######
You will find the contact telephone under the Customer Service link for your country.

http://www.aa.com/i18n/utility/internationalReservationsPhoneContact.jsp

Our opening hours are Mon-Fri 07:00 – 16:30
---clip---

Luonnollisesti klo oli jo yli puoli viiden, kun täällä päässä heräiltiin, joten Suomeen ei ainakaan voinut enää soittaa. Hetken asiaa pohdittuamme ja netistä tsekattuamme tulimme siihen tulokseen, että liput on ostettu, kun kerran meillä on Record locator eli Booking reference ja AA:n sivuilla merkintä "purchased" pariin kertaan lippujen kohdalla. Kaiken lisäksi ti klo 17 jälkeen voimme tsekata itsemme sisään. Tämä seikkailu jatkuu iltamyöhään, mutta sitä ennen vähän muuta...

Aamulla lähdimme Barnes & Noblen kautta (piti ostaa Eyewitness California ja Hawaii seikkailun seuraavia käänteitä silmällä pitäen) kohti etelää ja San Diegoa, Tuomaksen perhe ja me kaksi. Ida sai ottaa vapaata koulusta, koska vieraat olivat niin kaukaa :-).

Alkumatkasta ajoimme Port of Los Angelesin ohi (Long Beach). Aivan mielettömän kokoinen satama. Kontteja, nostureita, laivoja ja rekkoja silmänkantamattomiin. Kuulemma 90 % kaikista Yhdysvaltoihin meritse tulevista tavaroista tulee ko. sataman kautta. Totally impressive!

Port of Los Angelesin loputon konttimerta

Matkan varrella pysähdyimme katselemaan maisemia San Onofren rannan lähellä ja yritimme bongata navy sealseja treenaamassa rannalla, mutta näimme vain kaukaisen räjähdytysharjoituksen ja pari taisteluhelikopteria kaartelemassa lahden ympäri.

Lounasta söimme länsirannikon ensimmäisessä surffikaupungissa, Carlsbadissa (wikipedia).

Loistavaa pizzaa aidossa tunnelmassa Pizza Portissa. Ranta oli hieno rantahuviloineen ja jälleen surffareita treenaamassa aaltojen kanssa.

Herkuttelemassa Pizza Portissa

Yhden aikoihin pääsimme vihdoin perille San Diegoon. Paikasta tuli hyvä fiilis heti alkuun, maisemat olivat todella upeat katsottaessa keskustaan päin merenlahden toiselta puolelta.

Janne, vaaka ja San Diegon skyline

Ajelimme jonkin aikaa rantaa pitkin ja lopulta todella hienon ja pitkän Coronado Bridgen yli Coronado Islandille nauttimaan mielettömän ihanasta hiekkarannasta ja auringonpaisteesta.

Ko. ranta on tänä vuonna valittu Jenkkien hienoimmaksi rannaksi (lista). Emme ole tähän mennessä monia kokeneet, mutta silti en ihmettele tätä valintaa. Rannalla on myös Jenkkilän Historical Landmark numero 844 eli Hotel Del Coronado.

Coronadon rannalla rantavahdeilla on tylsät harmaat japsiautot eikä hienoja Baywatch-väritettyjä jenkkiautoja.

Huomaa vettenpäälläkävelijöiden oma ohjeistus vasemmassa alakulmassa

Lapsilla oli, ei kovin yllättäen, hillittömän hauskaa aalloissa ja lopputuloksena todella hiekkaiset tyttölapset, joita saikin sitten "siivota" huolella ennen autoon istuttamista. Rannalta lähdimme kohti keskustaa ajelemalla ristiin rastiin saarta, jolloin vastaan tuli toinen toistaan upeampia amerikkalaisia piparkakkutaloja täydellisine pihoineen.

Köyhät ne joutuvat tyytymään sähköautoihin

Saarella on myös Tyynenmeren laivaston tukikohta ja tällä kertaa laiturissa oli parkissa lentotukialus USS Carl Vinson. Ihan kiitettävän kokoinen kasa rautaa ja tuhovoimaa yhdessä paikassa. Valitettavasti ei päästy riittävän lähellä ko. alusta, että siitä olisi saanut kelvollista kuvaa.

Jotta nälkä ei pääsisi yllättämään, seuraavaksi oli vuorossa Seaport Villagessa merellinen päivällinen.

Janne, vaaka ja Seaport Village

Pear Cafe oli hauskasti aivan San Diegon keskustan tuntumassa, rakennettuna meren päälle. Safkaa syödessä saimme ihailla sekä lenkkeilijöitä, leijanlennättäjiä että laivaston väkeä - taisteluhelikopterit lentelivät edestakaisin ja myös navy sealsien kumiveneitä näkyi. Samalla juhlimme Tracyn synttäreitä, 27 vuotta tuli jälleen kerran täyteen.

Ja vielä ennen kotiin lähtöä kävimme jälkkärillä Pinkberryssä syömässä loistavat jugurttijätskit.

Kotiin saapui kymmenen aikaan illalla kuusi melkoisen väsynyttä reissaajaa, vaikkakin takapenkkiläiset nukkuivat lähes koko kotimatkan. Hiekkaiset matkalaiset vielä suihkuun ja sitten nukkumaan. Paitsi...

Oravat matkalla kohti auringonlaskua

Aamuinen episodi Havaijin lentojen kanssa jatkui, kun Janne yritti tsekata meidät sisään. Eipä onnistunutkaan. Ei muuta kuin luuri käteen ja soittelemaan ensin spostissa olleeseen Suomi-Nroon. Jostain syystä puhelu ei yhdistynyt. Soitto Jenkki-nroon ja pallottelua 6 eri tyypin välillä. Soitto Luottokuntaan - tilillä riittävästi katetta, ei muuta kuin AA:lta soitto ja liput voidaan vahvistaa. Soitto takaisin AA:n Jenkki-asiakaspalveluun. Pallottelua parin tyypin välillä. Lupaus, että hoitavat lippujen vahvistuksen 10 min. Varmastiko. No ainakin 2-3 tunnin kuluessa. Tsekkaus tunnin jälkeen - edelleen liput vahvistamatta. Nähtävästi joku yrittää kovasti kertoa, että meidän EI pitäisi päästä Havaijille. Ihan näin helpolla emme ajatelleet antaa periksi. Ei muuta kuin aamulla lentokentälle kokeilemaan, josko saisimme boarding passit tulostettua itsepalveluautomaatista. Jos ei onnistu, meillä on 8 h aikaa hoitaa lippujen vahvistus. Avartavaa tämä matkailu =)