lauantai 30. kesäkuuta 2012

Turrena Friscossa osa 2

Aamulla heräsimme ihanasti ilman herätyskelloa vähän yhdeksän jälkeen. Aamiaiseksi söimme Jannen eilen ravintolasta dogibagissä mukaan ottamat ruuat (lihaa, lihaa, maissia, mac&cheese ja maissileipää) appelsiinimehun kera. Kerrassaan gourmeeta!
Ennen kuin pääsimme kiertelemään lisää Friscon katuja Janne pääsi kunnon vanhanajan parranajoon talomme alakerrassa olevaan parturiin. Veitsi heilui ja partakarvat lentelivät, Janne makasi naama vaahdossa hienossa parturin tuolissa.

Tästä se lähtee...

Sitten vähän yli puolen tunnin kävely Union Squarelle, josta lähti kolmannen turistibussin kierros. Alla kuvia matkalta Union Squarelle.


Jyrkkyys ei valitettavasti välity 2D-kuvissa, mutta jyrkkää on

Kaksi SF:n ikonista kohdetta eli Alcatraz ja raitiovaunu


Nätti kuin sika pienenä

Kohtuu kiero katuosuus

Janne, vaaka ja kiero katu

Ratikka kulkee lähes koko päivän


Näiden rinkuloiden alla on hätävaravettä katastrofien varalta. Oppivat kuulemma viime kerrasta

Eivät nähtävästi tykkää Obamasta


SF:n finest

Pari keltaista Camaroa Union Squarella

Tänään kohteina kaupunginosat Tenderloin, Civic Centre, Haight Asbury, Golden Gate Park ja Japan Town. Olemme useammassa kaupungissa tulleet siihen lopputulokseen, että nämä bussiajelut ovat aivan loistavia! Suhteellisen lyhyessä ajassa näkee todella paljon ja sitten voi myöhemmin rauhassa palata tutustumaan alueeseen tarkemmin, jos siltä tuntuu.



Viktoriaaniset pukeutujat viettämässä iltapäivää

Hippialueen alku- ja juuri


Hyvin sanottu


Ns. Painted Ladies




Katutaiteilija työssään

Reitti loppui Union Squarelle ja koska kello oli jo neljä ja nälkä hirmuinen, etsimme lähimmän Starbucksin > jossa nettiin > jossa Tripadvisorin sivuille > josta lähiravintoloista paras > johon syömään. Sopiva löytyikin samasta korttelista parinkymmenen metrin päästä - ravintola Scala's Bistro. Lounaslista oli mainio. Valitsimme molemmat pastat; Janne lihalla ja minä simpukoilla. Lounaan jälkeen kiertelimme hetken aukion ympärillä olevissa kaupoissa (Levi's, Macy's), mutta huominen outlet-keikka mielessä jätimme ostokset seuraavaan päivään.



Illalla oli vielä tarkoitus lähteä neljännelle bussikierrokselle, iltarundille. Valitettavasti olimme kuitenkin muistaneet sen lähtöpaikan väärin. Tämän huomasimme puoli tuntia ennen bussiajelun lähtöä, joten se siitä. Itse en ollut asiasta niin pahoillani, sillä olin lounaspaikkamme vierestä bongannut kauneushoitolan. Nyt siis jäi aikaa ihanalle hemmottelulle ja jalkani todella myös sitä tarvitsivat. Eli pedikyyriin siis. 45 minuutin, jonka aikana sai lisäksi istua hierovassa tuolissa, jälkeen oli aika palata vähitellen kämpille. Matka taittuikin loistavasti raitiovaunulla, johon hyppäsimme parin minuutin odottelun jälkeen reitin varrelta. Emme kyllä kumpikaan ymmärrä niitä, jotka jonottavat päätepysäkeillä tunteja päästäkseen kyseielle ajelulle. Tarvitsee ainoastaan kävellä pari sataa metriä eteenpäin ja johan pääsee ekaan tai tokaan mukaan.


Ratikan kyydissä - Maarit etuoikealla


Ratikan ohjaimet

Janne, vaaka ja raitiovaunu

Ohjeita matkustajille

Kääntöpaikalla ratikan kääntö suoritetaan käsipelillä

Ratikasta noustuamme kävelimme vielä Ghirardellin läpi ja löysimme hauskan kaupan, joka myy kaikkea kivaa puusta tehtyä tavaraa.

Nyt kotona tunnin levolla, sitten illalliselle The House -nimiseen aasialaisravintolaan.

Ravintola osoittautui oikein loistavaksi, kiitos Tytti-Lotalle hyvästä vinkistä. Söimme alkuun puoliksi erittäin maukkaan rapukakun. Janne otti pääruuaksi Ahi-tonnikala-annoksen ja minä Koben lihaa. Molemmat onnistuneita valintoja. Illallisen jälkeen olikin aika palata kämpille nukkumaan. Jalat olivat päivän kävelyistä sen verran väsyneet, että vinkkasimme taksin ja hurautimme vajaassa kymmenessä minuutissa Van Nessille.

1 kommentti:

  1. Vai että pastaa simpukoiden kera. Muistan itse suuressa maailmassa, Bostonissa, syöneeni 80 sinisimpukkaa riisipedillä. Tarjoilija kyllä kysyi, että olenko varma. Ja tottahan toki, Pekka on varma. Annos olikin valtava ja söin ne simpukat, mutta tarjoilijan huomautus oli, että kyllä hän luuli,että syön ne riisit myös. Vati oli n.50x20 cm ja riisi täynnä. Vuodessa kuulemma pari kanta-asiaksta syö sellaisen kokonaisuuden. Olivatkin n.200 kg:n painoisia.
    tervkkuja täältä Heinävaarasta

    VastaaPoista